27. oktober 2000 UKA 2000/19
Nioqqutissiat avataaniit pisiat akitsuuserneqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinnissaanut siunnersuut
pillugu
aappassaanerinissamut
Inatsisartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaata
ISUMALIUTISSIISSUTAA
Inatsisartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaat suliarinninnermi ukuninnga inuttaqarpoq
Inatsisartuni ilaasortaq Per Berthelsen (S), siulittaasoq
Inatsisartuni ilaasortaq Lars Sørensen (IA)
Inatsisartuni ilaasortaq Hans Enoksen (S)
Inatsisartuni ilaasortaq Daniel Skifte (A)
Inatsisartuni ilaasortaq Mads Peter Grønvold (K)
Inatsisartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaata ulluni 6. aamma 26. oktober 2000-imi ataatsimiinnermini Nioqqutissiat avataaniit pisiat akitsuuserneqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinnissaanut siunnersuut oqaluuseraa.
Ataatsimiititaliap iluarisimaarlugu malugaa siunnersuutikkut biilit pigisat taarsernerannut atatillugu taxaatillit aningaasatigut oqilisaaviginissaat kiisalu nutaamik qamutaatitaarniartut oqinnerusunik atugassaqarnissaat anguniarneqassasoq.
Taamatut oqilisaassineq pissaaq qamutaatillip taxap eqqunneqarnerani akitsuutip affaannaa akilissammagu, affaalu qamutaatillip qamutaatiminik qularnaveeqqusissammagu. Akitsuut qularnaveqqussigaq taamaallaat akilerneqassaaq taxa 250.000 kilometerit angunagit ingerlareersimalluni imaluunniit ukiut tallimat inorlugit minnerpaamik 175.000 kilometerit ingerlareersimalluni tunineqarpat. Taxa ukiut pingasut sisamalluunniit qaangiunneranni tunineqarpat akitsuummut qularnaveeqqusiussat ukiunut taaneqartunut siullernut tunngatillugu 25%-iat kingullernullu tunngatillugu 10%-iat kisimi akilerneqassaaq.
Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliap Naallakkersuisut aamma isumaqatigai, oqarmata, taxap eqqunneqarnerani akitsuutip affaanaata akilerneqarnissaanut tunngaviutinneqassasoq taxat nutaat nakkutilliissumik atortulerneqartalissasut, taamaalilluni takuneqarsinnaalersillugu ingerlaarnerup nalaani taxa ilaasoqarsimanersoq, taamaaliornikkut "nalunaarsugaan-ngitsumik ingerlanikkut" akileraarutitigut annaasat annikillisarniarlugit.
Tassunga atatillugu Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliap eqqaasitsissutigissavaa taxa inummut biiliummat, inuussutissarsiutigalugu angallassissutitut taamaallaat atorneqarsinnaasoq. Tamatuma kingunerissavaa aningaasartuutinut ilanngaasiinissamut tamakkiisumik pisinnaatitaaffeqarnera, biilillu pisiarinerani nalingata nalilikilliliissutaanissaa tamakkiisumik pisinnaatitaaffiusoq.
Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliap maluginiarpaa Naalakkersuisut saqqummiussissutikkut ilisimatitsisut siunnersuummut matumunnga atatillugu taxanik ingerlaartarnerup inatsisiliuunneqarnissaa sulissutiginiaritsik.
Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliap kaammattuutigissavaa taxaatilinnut tunngasup tamarmi misissuiffigineqarnissaa Naalakkersuisut aallartissagaat, taamaaliornikkut taxaatilinnut tunngasut Inatsisartunit aalajangersaaviginissaannut tunngavilersorluakkanik tunngavissaqarnissaq pisinnaaqullugu.
Misissuinikkut aamma ilanngullugu tunngavissinniarneqassaaq taxaateqarnermik inuussutissarsiutip inuussutissarsiutivittut isigineqalernissaa, taamatullu taxaatilinnut, taxanillu ingerlatitsisartunut aalajangersakkanik aaqqissuulluakkanik atugassaqartitsinissaq.
Misissuinerup inernerisariaqarpaa Naalakkersuisut ajornanngippat 2001-imi Inatsisartut ataatsimiinnissaannut pisariaqartinneqartutut inatsisiliassamik saqqummiussinissaat.
Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliap isumaqatigiittup taamaalilluni inassutigaa Nioqqutissiat avataaniit pisiat akitsuuserneqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinnissaanut siunnersuut Inatsisartut akuersissutigissagaat.
Per Berthelsen Hans Enoksen
Lars Sørensen
Daniel Skifte
Mads Peter Grønvold